sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Tänään elän hetkessä




Olen auringon kutoma verkko järven pinnassa, hiekalle hiipuva aalto, veden alla värjöttelevä kivi. Tähän pysähdyn, silmät kiinni kuuntelen. Ensin hiljaisuutta, sitten ääniä hiljaisuudesta. Tuulella on oma ääni, vedellä omansa, laiturikin hengittää omaan tahtiinsa.

Äsken vielä puuskutin lenkillä. Sports Tracker mittasi matkaa, aikaa, keskinopeutta, kaloreita. Ajatukset jauhoivat menneitä mokia, muistettavia asioita, tehtäviä töitä, huomisen suunnitelmia.

Onneksi muistin. Sunnuntai on lepopäivä. Ainakin yhden päivän viikossa saan olla rauhassa, levätä laiskana, mennä mielen mukaan, pysähtyä hetkeen. Hengittää syvään ja vain olla.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti