tiistai 12. joulukuuta 2017

Ei joulustressiä!

On tämä hienoa aikaa! Koko joulukuu on yhtä juhlaa. Se saattaisi stressatakin, jos juhlimisen lisäksi pitäisi jaksaa käydä oikeissa töissäkin. Onneksi ei tarvitse.

Itsenäisyyspäivän jälkeen on virittäydytty joulun tunnelmiin myyjäisissä ja konserteissa. Kotona on tuoksuteltu glögiä, ja itse tehdyt (= kiitos Ifolor) joulukortit saatiin postiin ajallaan. Kovin kummoisia jouluvalmisteluja ei tänä vuonna tarvitse tehdä, kun mennään Pojan perheeseen viettämään oikein ihanan lapsellista joulua. Ja Tytärkin tulee Meksikosta!

Joulu- ja työkiireiden sijasta voidaan keskittyä ihan muuhun. Esimerkiksi joulukonserttehin. Viime vuosien "pakolliseksi" joulukonsertiksi on vakiintunut Tampereen Teatterin näyttelijöiden perinteinen konsertti Aleksanterin kirkossa, ja sitä oltiin kuuntelemassa sunnuntaina. Kirkkoon on aina mentävä hyvissä ajoin, se on joka vuosi täpötäysi. Tänä vuonna ei onnistuttu saamaan näköalapaikkoja mutta nautittiin musiikista sitäkin enemmän. Ja taas se Sylvian joululaulu sai kyyneleet silmiin, vaikka nyt ei edes tarvitse miettiä ja kaivata ketään kaukomailla olevaa.

Aleksanterin kirkon joulutunnelmaa.

Ihan uusi joulukonserttielämys koettiin perjantai-iltana Tuomiokirkossa, jossa esiintyivät Pirkanmaan musiikkiopiston orkesteri ja solistit sekä Aili Ikonen. Konsertissa kuultiin Ikosen lisäksi peräti yhtätoista solistia, jotka kaikki esittivät yhden upean tulkinnan ei niin tutuista joululauluista. Huikeita esityksiä kaikki! Oli vaikea uskoa, että on kyse vasta nuorista opiskelijoista, niin vahvoja suorituksia kuultiin. Matilda Malkamäestä, Johanna Peltosesta, Olivia Untamalasta ja monista muista kuullaan varmaan vielä.

Kapellimestari Lauri Pulakka oli tehnyt kiinnostavia sovituksia eri maiden kansanlauluista ja orkesteri soitti ammattimaisen varmasti. Opiskelijoita siis hekin vasta.

Vielä nuoremmista opiskelijoista oli kyse lauantaina Steinerkoululla, jossa satuttiin olemaan myyjäisissä samaan aikaan, kun siellä oli Taidekoulu Tuulikellon joulukonsertti. Sinne siis!

Tuulikellolaiset soittivat yhdessä, pienemmissä kokoonpanoissa ja myös sooloesityksiä.

Saatiin havaintonäytös siitä, miten alkeista musiikinopetus alkaa ja millaisiin tuloksiin pikkuhiljaa päästään. Nuorimmat soittajat, soitinkarusellilaiset, olivat opinnoissaan vasta eri soittimiin tutustumisen vaiheessa. Kaikki oppilaat pääsivät kokemaan yleisölle esiintymisen jännityksen ja riemun.

Kolme joulukonserttia on tähänastinen ennätys. Ehkä ei liikaa, mutta kuitenkin riittävästi. Tampereella kyllä olisi tarjolla konsertti vaikka joka päivälle.



Eilen ehkäisin mahdollisesti tulevaa joulustressiä kauneushoitolassa. Kuulostaa minunkin korvissani naurettavalta snobbailulta, mutta oikeasti oli kyse siitä, että lapsilta äitienpäivälahjaksi saamani lahjakortti uhkasi mennä vanhaksi. Nyt oli täydellinen päivä käyttää se: ulkona harmaa, tihruinen päivä, takana huonosti nukuttu yö (oikeastaan useampi), itsellä joulukonserteista huolimatta nuutunut olo.

Uuteen hoitolaan ja tuntemattoman ihmisen käsiin antautuminen on aina vähän jännittävää. Kauneushoitola Keidas by Lumo otti vastaan niin ystävällisesti ja lempeästi, että jännitys vaihtui välittömästi ihastuneeseen huokailuun. Täällä luotetaan luonnonkosmetiikkaan ja erinomaiseen asiakaspalveluun.

Kun kasvohoito alkaa jalkojen hieronnalla ja naamion aikana saa erinomaisen taitavien käsien tekemän niska-hartiahieronnan, olo on ylellinen. Erilaiset tuoksut hoidon aikana vievät ajatukset kesään, kukkaniityille ja puutarhoihin. Tunnelma on rauhallinen ja asiakkaankin kiire unohtuu ja mieli rauhoittuu. Hoidon jälkeen tarjotaan vielä kupillinen tuoksuvaa yrttiteetä.

Keidas löytyy Tampereen Aleksanterinkadulta.

Olen siis monin tavoin valmistautunut tulevaan joulun juhlaan. Ennen sitä on vielä yksi tavallinen opetuskerta, puurojuhla entisellä työpaikalla, kirjapiirin pikkujoulu ja hieno kansainvälinen ruokajuhla, johon syyskauden Luetaan yhdessä -opetus päättyy.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti