Golfkausi on avattu!

Kuluneen vuoden aikana on tehty paljon historiaa. Tänään jatkettiin samalla linjalla. Aloitettiin golfkausi aikaisemmin kuin ikinä! Tai no, viime vuonna tehtiin elämämme ensimmäinen talvilomamatka Kanarialle, jossa pelattiin viikko helmi-maaliskuun vaihteessa. Mutta Suomessa ensimmäiset pelit on yleensä päästy pelaamaan vapun tienoilla.

 

Kun aurinko pitkän pimeän kauden jälkeen vihdoin näyttäytyi ja lämpötila kohosi pelikelvollisiin lukemiin, alkoi haaveilu ja ikävä kentälle kasvoi hallitsemattomaksi. Ja yllätys: yksi lähiseudun kentistä oli avattu jo viime keskiviikkona!

 

 

Tällaista on pelata Australian talvessa.




Tältä näyttää greenillä Suomen varhaiskeväässä.

 

 

Emme olleet suinkaan ainoita, joita kevätaurinko houkutteli väylille. Eivätkä kaikki olleet eläkeläisiä, niin kuin alkuun virheellisesti oletimme. Lintsasivatkohan nuoret miehet töistä vai koulusta, kun keskellä päivää oli päästävä pelaamaan? Vaikka kenttä oli aika täynnä, eikä odottelulta voinut välttyä, näytti ihmisillä olevan hymy herkässä. Pelattiin nautiskellen (tunnustus:  minä sorruin välillä valittamaan ääneen, kun odottelun vuoksi tuntui pelirytmi katoavan ja lyönnit epäonnistuvan).




Jäiseen maahan oli aluksi vaikea upottaa tiitä, mutta pikkuhiljaa silmä oppi erottamaan edellisten pelaajien reiät.

Ensimmäinen avauslyönti on aina jännittävä, siitä tuntuu riippuvan koko pelin sujuminen. Tänään en ehtinyt lyödä yhtään harjoituslyöntiä, kun oli mentävä. Ehkä siitä rentoudesta ja tyhjästä päästä johtui, että siitä tuli paras sillä väylällä ikinä lyömäni avaus. Muitakin onnistumisia tuli, ja mokiakin toki. Kaiken kaikkiaan varsin epätasainen kierros, mutta tuloksena kuitenkin kaksi bogia ja yksi par. Ei huono!



Tällä väylällä meni avaus pieleen. Ensi kerralla onnistun!