Soittajat kutsuivat tilaisuutta harjoitukseksi, yleisölle se oli konsertti, johon soittotaitoiset saivat mennä mukaan ja silloin tilaisuus muuttui jameiksi. Bändille soittaminen on harrastus - kaikki viisi muusikkoa tienaavat leipänsä muissa hommissa - mutta ilmeisen rakas harrastus, niin taitavista muusikoista on kyse. Julkisestikin heitä voi joskus kuulla: seuraava tilaisuus on 13.7. Laukon kartanon puistokonsertissa.
Ella Fitzeraldiksi oli kutsuttu paikalle naishenkilö, joka kertoi tämän olevan ensiesiintymisensä livebändin kanssa. Aikaisemmin hän oli laulanut karaokea, kisannut ja menestynytkin siinä lajissa. Cry Me a River, Lullaby of Birdland ja muut klassikot sujuivat niin hienosti, että hän taisi löytää sisältään jazzlaulajan.
Lapin kesän jazzversiota saatoin minäkin hyräillä hiljaa mukana ja salaa kadehtia kaikkia soitto-ja laulutaitoisia. Pepe Willbergin tutuksi tekemä (aikanaan Laila Kinnusenkin esittämä) upea ja koskettava kappale Niin ovat toiset meistä oli avata kyynelkanavatkin. Päällimmäiseksi illasta jäi kuitenkin hyvä mieli.
Niin ovat toiset meistä
laivoja jotka löytävät väylänsä yksin
niin ovat toiset meistä
laivoja jotka poijulta poijulle käy
ja niin ovat monet meistä lokkeja
jotka ei ole mitään ilman valkeaa laivaa
sen turvaa sen tahtoa
varmuutta ylitse mainingin
Niin luulin monta vuotta
yksin vain kuohuissa väyläni löytää mä voisin
kaipasin silloin laivaa valkeaa
joka viedä voi aaltojen taa
 |
| Soittajien tauolla soittimet lepäävät. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti