Kehon ja mielen muistoja

Leuto kostea metsä.

Saatoin ystävän sen halki

ja nähtiin yhdessä auringonlasku.

Kun kuu nousee hän pysähtyy

muistaa yhteisen kokemuksen, muistaa

hämyiset männyt, näyt.

Liisa Laukkarisen sanat herättävät kaikki aistit ja palauttavat muistot. Runo tupsahti yllättäen WhatsApp-viestinä ja siitä tuli tämän sunnuntaipäivän motto.

Toisella tavalla herättelevä oli Soili Huhtakallion tanssiesitys Kova työ, jota eilen iltapäivällä istuimme Miehen kanssa katsomassa hämyisessä Viitasaaren Metsätyömuseossa. Esityksiä oli yhteensä kolme, me myöhästyimme ensimmäisestä ja toisessa esityksessä olimme yleisönä kaksin. Saimme intiimin yksityisesityksen, joka vei mukanaan lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin tanssista ja kehon tuntemuksiin myöhemmin työikäisenä.

Istuimme penkillä olkien päällä. Esityksen jälkeen paljastui, että yleisöä oli enemmänkin: me kaksi ja hiiri!

Soili Huhtakallio oli haastatellut esitystään varten iäkkäitä ihmisiä heidän työn historiansa kehollisuudesta sekä tanssikäsityksistä. Kaksi haastateltavaa on mukana esityksessä videon välityksellä.

Puolituntisen esityksensä aikana hän esitti tanssin avulla erilaisia, ainakin meidän sukupolvelle tunnistettavia työvaiheita, joista muodostui kokonaisia ihmiskohtaloita. Katsoessa mieli alkoi työstää itse kokemaani: millaisen tanssin siitä saisi?

Esitys oli yllättäen myös terapeuttinen kokemus; tanssija tuntui vapauttavan minunkin kehoni vanhojen huonojen työasentojen ja kolotusten taakasta.

Vertasimme kokemusta lukuisiin Reijo Kelan tanssiesityksiin, jotka ovat kasvattaneet ja opettaneet modernin tanssin vastaanottoa.

Muistoista on kyse myös Mäntän Taidemuseo Göstassa esillä olevassa näyttelyssä Kesäpäiviä.

Mökkimatkalla kiersimme perjantaina Mäntän kautta, koska taidekäynti siellä kerran vuodessa on lähes pakollinen juttu.

Kesäpäiviä- päänäyttelyssä on esillä pohjoismaisten nykytaiteilijoiden näkemyksiä kesästä, ennen kaikkea kesämaisemasta. He näkevät "pohjoisten leveysasteiden ihmisille niin tärkeän kesän joko jatkuvan kaipauksen kohteena tai muistona, vertauskuvana joka viittaa johonkin kauan sitten koettuun ja menetettyyn"  (sitaatti näyttelyn esitteestä). Ihan hienoja töitä, mutta enemmän Göstassa puhutteli tällä kertaa Riikko Sakkisen Rajat kiinni -näyttely.

Mieli avoimena voi löytyä elämänluukkuja eri suunnilta. Tämä on Viitasaaren Metsätyömuseosta.