Koko ajan on kehityttävä

Elokuussa kuuluu ehdottomasti käydä Yrjölän marjatilalla vadelma-aikaan, ilman sitä kesä jäisi vajaaksi. Juuri nyt on vadelma-aika parhaimmillaan ja hämeenkyröläiset maisemat edustavimmillaan.

Automatkalla Mahnalaan ohitetaan monta viljapeltoa. Viime vuonna tähän aikaan vilja jo tuleentui. Tänä vuonna viljasato näyttää olevan tulossa myöhemmin.

Samoin on vadelmien kanssa. Joskus on näihin aikoihin poimittu viimeisiä marjoja, nyt ollaan ehkä vasta kypsymisen puolivälissä. Ainakin jos voi arvioida vielä raakojen marjojen määrästä. Mutta kypsiäkin on, paljon, isoja ja hyvälaatuisia.

Poimijoiden tai ainakin marjatilalla vierailijoiden määrä tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta. Mitään tilastoja en ole kysellyt, mutta näköhavainnot parkkipaikalla olevien autojen määrästä tuntuvat vahvistavan väitettä. Enenevästi myös pikkulapsiperheet ovat löytäneet Mahnalaan - tämäkin "tilasto" perustuu näköhavaintoihin.

Vuosien varrella marjatilan toiminta on käynyt aina vain organisoidummaksi ja monipuolisemmaksi. Tänä vuonna uutta oli John Deere - traktorikyyti vadelmapensaiden viereen. Päätepysäkillä oli opas, joka neuvoi jokaisen poimijan juuri oikeaan suuntaan. Oppaita on ollut ennenkin, alkuvuosina opastus vain oli summittaisempaa, nyt tuli tunne erittäin täsmällisesti hoidetusta bisneksestä. Kun hypättiin traktorin lavalle, saattoi ainakin hetken kuvitella olevansa jossain isommassa maassa, Jenkeissä vaikka.

Hämeenkyrössä tuntuu aina paistavan aurinko. Marjanpoimijat ovat valmiina paluumatkalle.

Yrjölän tilan blogista voi lähes päivittäin lukea tietoja marjojen kypsymisestä ja muista tilan kuulumisista. Eikä marjanpoimintareissulle kannata lähteä ajelemaan hetken mielijohteesta: ensin pitää soittaa ja varmistaa, että mahtuu joukkoon.

Me aloitimme noin tunnin poimintaurakan (voiko sitä edes kutsua urakaksi?) yhden maissa iltapäivällä ja kuulimme, että samana päivänä oli tulossa ainakin 60 poimijaa. Tällaisia määriä täytyykin käsitellä organisoidusti, eihän siitä mitään tulisi, jos kaikki satunnaiset ohikulkijat vain poikkeilisivat kokeilemaan onneaan.

Liike-elämässä jatkuva kehittyminen on välttämätöntä, mutta niin se taitaa olla yksilöidenkin elämässä, jos haluaa olla mukana maailman menossa. Syksyä kohti mennessä alkaa itselläkin kasvaa into aloittaa jotain uutta tai ainakin kehittää vanhaa paremmaksi. Parituntinen kampaamoistunto Morin luona tänään viritti mielen syystaajuudelle. Ainakin Morilla tuntui olevan virtaa vaikka mihin uuteen, jopa niin paljon, että siitä liikeni jotakin minullekin.

 Vadelmat ovat itse poimittuja, muut tuotteet myynnissä olevia sesonkiherkkuja. Kun pakastusrasiat tulivat täyteen, piti poimia korin pohjalle parin päivän syöntimarjat.