perjantai 24. heinäkuuta 2015

Miss Fisher pelastaa sadepäivänkin

Tämä kuva ei ole sateisesta Suomesta vaan australialaisesta sademetsästä.
Tänäänkin sataa. Ei hätää, neiti Fisher vie minunkin ajatukseni yli 400 000 muun suomalaisen kanssa (luin juuri kunnioitettavan luvun IS:n nettilehdestä) ihan muihin maisemiin viitenä päivänä viikossa.

Aloin alun perin seurata TV1:n Neiti Fisherin etsivätoimistoa tosiaankin sateen innoittamana paremman tekemisen puutteessa. Sen verran olin lukaissut ohjelmatietoja etukäteen, että tiesin sarjan sijoittuvan Australiaan. Kahden vuoden takainen Australian-matka on vielä niin hyvin mielessä, että kaikki sinne sijoittuva kiinnostaa kovasti.

Yllättäen pääsin sarjan mukana 1920-luvulle, joka on menneistä vuosikymmenistä kiehtovimpia. Sarjassa on taidokkaasti pienimpiä yksityiskohtia myöten tavoitettu aikakauden henki. Ja ah ja ooh - ne puvut, ne puvut! Upea Phryne Fisher (Essie Davis) osaa totisesti pukeutua!

Elokuvastudiolla, viinitilalla, muotihuoneella, sirkuksessa, satamassa, oikeastaan missä vain voi tapahtua murha. Sattumalta paikalle osuvana tai jostain syystä kutsuttuna neiti Fisher ryhtyy selvittämään rikosta. Hän uhmaa naisetsivänä ennakkoluuloja ja erittäin monitaitoisena uskaltaa ja osaa toimia joko yhdessä poliisin kanssa tai yksin, korkeintaan oman henkilökuntansa avustamana. Usein törmätään isoihin asioihin: salakuljetukseen, ihmiskauppaan tai sota-ajan traumoihin.

Kaunis, varakas, peloton, älykäs, sanavalmis ja tarvittaessa röyhkeä Phryne Fisher selvittää murhamysteerin toisensa jälkeen. Usein hän joutuu itsekin pahaan kiipeliin, josta selviää kuitenkin omin voimin ennen kuin uljas komisario Jack Robinson joukkoineen ehtii hätiin. Naisellisuus on Phryne Fisherin valtti, jota hän osaa ja haluaa käyttää. Hän osaa käsitellä miehiä ja flirttailee avoimesti kaikkien kanssa. Aina hän kuitenkin ajaa oikeuden asiaa ja on heikkojen puolella. Ja ennakkoluulottoman modernin naisen mallina hän toimii monelle.

Jokainen sarjan jakso etenee kepeän tyylikkäästi. Rikoksen ratkaisu ei ole yksiselitteinen eikä katsoja liian aikaisin arvaa syyllistä.

Raakojen rikosten rinnalla täytyy tietysti olla rakkautta. Jos romantiikannälkää ei tyydytä neiti Fisherin apulaisen Dotin ja konstaapeli Collinsin raikkaan nuoren suhteen seuraaminen, niin taatusti sen tekee Phryne Fisherin ja Jack Robinsonin monimutkaisemman lähentymisen jännittäminen. Kenen ehdoilla edetään? Milloin vaihdetaan ensisuudelma?

Neiti Fisherin etsivätoimisto -sarjassa ollaan Melbournessa, mutta tämä kuva on Sydneyn yöstä.

2 kommenttia:

  1. Täysin samaa mieltä!
    Olen jäänyt koukkuun ;)
    -Leena

    VastaaPoista
  2. Haa, joku muukin! Toivottavasti sarjan taso säilyy.

    VastaaPoista