Nuoruutta jäljittämässä

Mitä tekisin lauantai-iltana, jos olisin kaksikymmentä vuotta nuorempi? Jatkoin aikaisemmin (katso Nuorennusleikkaus) aloittamaani ajatusleikkiä, kun viikonlopuksi ei ollut tiedossa ennalta suunniteltua ohjelmaa.

Vastaus oli helppo: söisin pizzaa (käytän Wikipedian äänestystuloksen mukaista kirjoitusasua!) ja pelaisin lautapelejä. Niin meillä oikeasti tavattiin tehdä lauantaisin saunan jälkeen lasten kanssa. Ne lapset elävät nyt omaa elämäänsä, eli seuraa täytyy etsiä muualta.

Suunnattiin keskustan Napoliin entisten naapureiden kanssa. Napoli on Tampereen vanhin pizzeria ja sinne on aina jono. Varauduttiin kyllä menemään muuallekin, jos jonotus kestäisi liian kauan, mutta päästiin sisälle vartissa.

Napolin listalla on sata pizzaa!

 

Täydet pöydät, puheensorina ja mahtava tuoksu veivät välimerellisiin tunnelmiin. Muisteltiin ensimmäisiä kertoja Napolissa; itse olin siellä ensimmäisen kerran jo silloin 35 vuotta sitten, kun Napoli oli vasta rantautunut Tampereelle. Tentin jälkeen lauantai-iltapäivänä syötiin porukalla pizzaa ja juotiin olutta - ja oltiin niin nuoria. Pizzakin oli vielä aika uusi tuttavuus.

Nuorempana Napolista mentiin todennäköisesti jatkamaan iltaa Tillikkaan. Nyt käveltiin kulman taakse Gastropub Nordiciin, josta saa hyviä kotimaisia pienpanimo-oluita. Ja yllättäen sieltä löytyi myös ne pelit! Naapuripöydän nuorten insinöörien kanssa syntyi kisa korkeimmasta tornista ja tietysti meidän kokenut pöytä voitti.

Voittoisaan torniin on vielä tulossa kerroksia.

Mukava, erilainen lauantai-ilta kaupungissa. Ei tullut yhtään ikävä telkkaria ja tangomarkkinoita.