Kesätukka Morilta

Kun piha on saatettu kesäkuntoon, on aika kääntää katse peiliin ja uskoa peilin kuvaa: järkyttävä juurikasvu, kulahtanut väri ja kammottava takatukka ovat totta. Jotain täytyy tehdä, jos haluaa itsensäkin kesäkuntoon. 

Helpointa on mennä Morille ja antaa yksinkertaiset ohjeet: kesätukka, kiitos. Mori tietää heti, mitä se tarkoittaa. Hän on ollut opissa Barcelonassa ja kertoo, että pastellivärit ovat muotia maailmalla. Sovitaan, että ehkä jouluna voidaan kokeilla, ei vielä. Nyt malli värille otetaan silmälasien kehyksistä. Vielä ei anneta harmauden vallita, vähän vain keskustelussa sivutaan sellaistakin vaihtoehtoa. 

Leikkaus on isompi operaatio. Hieman neuvotellaan otsatukan mallista, muuten Morilla on vapaat kädet. Eivätkä ne tärise. Melkoinen kasa hiuksia jää lattialle, kun veitsi on tehnyt tehtävänsä. Vasemman korvan yläpuolelle tehdään erikoisempi kerroksinen leikkaus, muuten pitäydytään toispuoleisessa epäsymmetrisessä mallissa, johon olen aivan ihastunut. 

Kädet toimivat ja suu käy. Kuulen raportin Barcelonasta ja uudesta kodista, muun muassa. Monet makeat naurut saan kaupan päälle. Ja sen taivaallisen päähieronnan pesun jälkeen, tietysti. 

Kun tukka on hyvin, voi ihailla peilikuvaansa ainakin hiusten osalta. Keskivartalon kesäkunto vaatiikin sitten isompia toimia. 

Tässä ei ole kesätukkaa eikä edes kesäkukkia vaan mökiltä tuotuja valkovuokkoja, jotka yrittävät sopeutua uuteeen ympäristöön. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Ja kuvahan sen kertoo, ettei vielä ole kesä: takana olevat pionitkin vasta puskevat vartta, uudessa paikassa nekin.