Halun ajamana illoin, Tämänkin hämärän..., Tänä yönä voin kirjoittaa...; rakkausrunot muistuvat mieleen ensimmäisiltä sivuilta. Agit Propin tutuiksi tekemät Almeria ja The United Fruit CO. löytyvät myös. Ja paljon oodeja: Oodi sitruunalle, Oodi pianolle, Oodi esineille, Oodi halkojen tuoksulle ja muita.
Loppupuolella kirjaa pysähdyn. Runo Pohjoisamerikkalaiselle ystävälle täytyy kopioida tähän. Toimikoon se uutisten vastapainona tänään.
Ja vielä ensimmäinen säkeistö runosta Ehkä meille jää vielä aikaa. Kannattaa lukea runo loppuun!
Ehkä meille jää vielä aikaa
olla ja olla oikeudenmukaisia.
Melkein kuin huomaamatta kuoli eilen totuus
ja vaikka kaikki sen tietävät
kukaan ei ole tietääkseenkään:
kukaan ei ole lähettänyt sille kukkia:
se kuoli pois eikä kukaan sitä itke.
Miksikö Neruda on nyt taas ajankohtainen? Perjantaina on tulossa ensi-iltaan Neruda-elokuva ja olen menossa katsomaan sen huomenna ennakkoon. Kerrankin olen vähän valmistautunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti