Kaukana kavala maailma

Heinäkuu alkaa Rauhanrannan kesäparatiisissa. Vihreys tihentyy mökin ympärillä. Kohta kukaan tai mikään ei löydä meitä. Mitä me löydämme? Ja löydämmekö täältä enää pois?

Vieras voi hetken ihmetellä, että missä se mökki onkaan!

Rannasta päin tulija näkee rakennuksen ja mahtavat idänunikot, jotka alkavat jo pudottaa kukkiaan.

Vaikka mökillä ollaan, niin kyllä meilläkin suunnilleen tiedetään, mitä maailmassa tapahtuu. Brexit, Istanbul, jalkapallo ja Islanti - tuttuja sanoja kaikki. Paperilehteä ei tänä kesänä ole käännetty mökille, mutta netistä uutisia seurataan ja onhan meillä telkkarikin. Ihan pimennossa emme elä.

Vaikka maailmalla puhuttavat sanat siis ovat jotenkin tuttuja, niin kovasti niistä ei täällä intoilla. Täältä mökkiperspektiivistä kun maailman menoa seurailee, niin aika  kaukaisilta maailman tapahtumat tuntuvat. Keväisen Amerikan-matkan aikana tunne oli ihan toinen. Politiikka ja muut "ihmisten asiat" tuntuivat tulevan ihan iholle. Nyt puhutaan enemmän sääilmiöistä, luontohavainnoista ja joskus mahdollisesti (!) tehtävistä töistä.

Talvella kaadetut puut on karsittu ja suuri osa jo halottukin - Mies on ollut ahkera. Juhannuksen aikoihin saimme kallisarvoista apua. Poika innostui metsähommista tosissaan, sanoikin sen useasti ääneen. Ja nyt on moottorisaha priimakunnossa ja grillikin toimii taas kunnolla. Miten meillä voi olla noin kätevä lapsi?

Vielä on moottorisahalle ja halkomiskoneelle töitä.

Mattopyykille ei ole vielä päästy, kun ensin toivuttiin juhannuksesta, sitten golfkierroksesta (naapuri oli mukana ja miehet puhuivat politiikkaakin!), sitten kolmen tunnin kauppareissusta. Mutta mäntysuopa on ostettu! Pakastin on sulamassa ja ehkä ensi viikolla sinne löytävät tien paikalliset mansikat. 

Siis pientä puuhastelua, paljon lepoa ja jonkin verran lukemista on viime päiviin mahtunut. Älyllinen toiminta on aika vähäistä, mutta eikös aivojen nollaaminen ole joskus paikallaan. 

Salaatti kasvaa täällä näin kauniisti (ja näköjään rikkaruohotkin); kaupunkipihan salaatin kävivät kuulemma etanat syömässä.

Kun yksi kukkija lopettaa, niin toinen aloittaa. Pian on piha taas tuoksua tulvillaan!

Mustikkaurakka lähestyy pikavauhtia.