Siis kaupungille, ihmisten pariin, tuttuja tapaamaan! Viimeinen on lähinnä vitsi, tai siksi se oli tarkoitettu. Kuinka ollakaan, lauantain Wilma-markkinoilla olikin tuttuja. Miehen entisistä työkavereista yllättävän moni näyttää suunnanneen näihin samoihin maisemiin, joku eläkkeellä, joku vain muuten lomalla. Saatiin taas hyviä vinkkejä, jos ihan pelkkä metsäelämä ei aina kiinnosta. Vähän harmitti, kun kuultiin, että oli missattu kaupunginjohtajan kahvitilaisuus, kun oli luettu keväinen kutsuposti huonosti. Ensi vuonna luvattiin olla paikalla mekin.
Jos ei kahvia, niin jotain sentään. Naapurikunnan tilajäätelö maistui mainiolta! |
Tällaisia markkinoita voi kesällä Suomessa bongata melkein torilta kuin torilta. Paljon vaatekauppiaita, savun hajua, useita lätynpaistajia, istuskelevia ihmisiä. Suurin osa on tullut vain katselemaan, mutta joku innostuu tikanheittokisoista tai kala-arpajaisista. Sellaiseen en olekaan muualla törmännyt! Suihkulähteen altaassa uiskentelevien kalojen yhteispainoa arvuuttelivat asiantuntevan näköiset miehet ja tikkakisakin näyttti olevan miesten touhua, ellei siinä sitten ollut erikseen naisten sarja, joka oli jo heitetty.
Markkinakisailua |
Markkinoiden kiinnostavin myyntikoju, josta ostettiinkin jotain. |
Silloin kun ei ole tarjolla markkinoita, lähdetään tavallisille kaupoille ja yleensä poiketaan myös Nestoriin ja Vehnänjyvään, ensimmäiseen leipäostoksille, jälkimmäiseen joskus lounaalle, yleensä kahville. Nestorin leivonnaiset ovat tänäkin kesänä lihottaneet meitä tasaiseen tahtiin (onneksi mökillä ei ole vaakaa). Kahvilassa luetaan paikalliset lehdet ja saadaan kaloreiden lisäksi jotain ajateltavaakin. Sitten voidaan taas linnoittautua mökille höperöitymään.
Vehnänjyvän pullat ja viinerit ovat vastustamattomia! |
P.S. Meidän perheessä sanasta Wilma tulee mieleen ihan muuta kuin markkinat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti