Miljoona, miljoona, miljoona ruusua

Tuoksu- ja väriterapiaa on nyt tarjolla kaikille halukkaille.

 



Jos ei vielä tänä kesänä ole vieraillut Tampereen arboretumissa, niin nyt ainakin sinne on mentävä. Ennen arboretum oli meidän lenkkimaastoa, nyt kun muutettu vähän etäämmälle, sinne pitää lähteä ihan tarkoituksella. Tähän aikaan vuodesta sinne kutsuu ruusutarha.

Ihan kirjaimellisesti se kutsuu ja houkuttelee jo kauempaa. Tuoksu tulee nenään ensin vienompana ja Hatanpään kartanon pihalla koko ajan voimistuen, vaikka tuoksun lähteitä ei vielä näy.

Kun kääntyy kartanon nurkalta, silmät tavoittavat upeana hehkuvan puutarhan. Askeleet hidastuvat kuin itsestään ja on pakko pysähtyä ihailemaan maisemaa. Sitten pikkuhiljaa kukat alkavat kutsua luokseen. Täytyy kumarrella haistelemaan läheltä ja tutkia eri väreissä loistavia kasveja. Voiko näin monenlaisia ruusuja ollakaan? 160 lajiketta, kertoo opastaulu. Värien ja tuoksujen vivahteita voi vertailla ja nimikkeistäkin viehtynyt löytää omat suosikkinsa.



Opastaulusta saa tarkempia tietoja vaikkapa ruusujen hoidosta.

Keltaisia kaunottaria löytyy vaaleampina ja tummempina versioina.

Muu maailma unohtuu, vaikka ruusutarhassa käyskentelijöitä olisi enemmänkin. On vain tämä hetki ja ne muistot, joihin liittyy ruusuja.

"Miljoona, miljoona, miljoona ruusua", laulettiin melkein kolmekymmentä vuotta sitten Pojan kanssa puutarhakeinussa ja laskettiin vasta kodiksi tulleen pihapiirin ruusuja. Äidin vatsassa keinui tuleva tyttölapsi. Nyt se pikkupoika odottaa toisen lapsensa syntymää ja aikuiseksi kasvanut tyttövauva sukeltelee syvyyksissä. Ja elokuu hehkuu lämpimänä ja tuoksuvana niin heille kuin täällä kotona meillekin.

Kirjailija on saanut nimikkoruusun.

Onko tässä ruusutarhan kaunein yksilö?

Ruusutarhakierroksen jälkeen kannattaa mennä sulattelemaan elämystä kesäkahvilan terassille. Parempaa tapaa viettää kesäpäivää kaupungissa on vaikea keksiä.