Kallis sijoitus omaan itseen

Hampaat ovat kalleinta minussa, ainakin jos lasketaan ne rahasummat, joita niihin on viime vuosina uponnut. Tässä kuussakin useampia satasia, muutaman vuoden aikana liikutaan tuhansissa. En ole laskenut tarkkaan enkä aio laskeakaan. Uskon että hampaisiin kannattaa satsata.

Hampaiden kunnon yhteyttä hyvinvointiin on todisteltu asiantuntijoiden voimin: sairaat hampaat sairastuttavat koko kropan, verenkiertoon voi päästä vaikka millaisia pöpöjä, jos hampaat jäävät hoitamatta. Ja jokainen, jolla joskus on ollut hammassärkyä, tietää miten sietämätön vaiva se voi olla. Silloin ei kysele hoidon hintaa, pääasia on että pääsee eroon kivusta.

Omat tuhatlappuseni eivät ole menneet pelkästään tavalliseen hammashoitoon. Suurimmat kustannukset tuli pari vuotta sitten päättyneestä oikomishoidosta, johon vielä vanhoilla päivilläni uskaltauduin.

Kaksi vuotta kuljin hammasraudat suussa kuin teini-ikäinen! Ensin se oli outo ajatuskin ja ympäristön suhtautuminen epäilytti. Kaikki meni kuitenkin hienosti, sain pelkkää positiivista huomiota ja totuin rautoihin niin, että kun pääsin niistä, iski pienoinen kaipaus. Se oli ollut kahden vuoden projekti ja kun se oli ohi, tuli vähän tyhjä olo. Kaksi vuotta kävin saman lääkärin luona kerran kuukaudessa, nyt riittää tarkistuskäynti parin vuoden välein.

Hampaista tuli hienot. Entisten vinojen ja koko ajan vinommaksi kääntyvien hammasrivien tilalla on nyt kaunis suu, jolla kelpaa hymyillä.


En lähtenyt oikomishoitoon vain esteettisten syiden perusteella, vaan koska minulle vakuutettiin, että näin voin varmimmin säilyttää omat hampaat ja välttyä pahoilta purentaongelmilta ja niiden seurausvaikutuksilta. Kauneusarvot tulivat bonuksena, enkä siis kadu hammashoitoon käyttämiäni rahoja.

Tänään olin pitkästä aikaa tavallisen hammaslääkärin tuolissa. Vanhaan amalgaamipaikkaan oli tullut pieniä hiushalkeamia, jotka aiheuttivat toistuvasti ikävää vihlontaa ja jomotusta. Poran ääni oli yhtä kamala kuin ennenkin, mutta onneksi nykyiset puudutusaineet ovat niin tehokkaita, että vihlova hammas saatiin kuntoon miellyttävästi ilman minkäänlaista kivun tuntemusta. Ihan suotta pelkäsin etukäteen!

En haaveile kalliista kauneus- ja hemmotteluhoidoista tai vaikkapa geelikynsistä. Kosmetologillakin käyn nykyisin vain siistimässä kulmat. Vaikka minusta on tullut vielä entistäkin tarkempi rahankäyttäjä, kampaajasta (ihana Mori!) ja hyvistä (+ kalliista) yksityisistä hammaslääkäreistä en kuitenkaan tingi.



Tässä ovat vanhat ja uudet hampaani eli niiden kipsimallit. Ne kannattaa pitää tallessa, jos kalliille hampailleni joskus sattuu jotain.