Kannattaa poiketa tieltä

Tämä teksti on lähinnä kuvareportaasi. Se kertoo siitä, mitä voi tulla vastaan, kun poikkeaa tutulta reitiltä. Tampere-Helsinki -väli on niin lyhyt, että silloin ei yleensä poikkeilla missään, mutta mökkimatkalla on sen verran pituutta, että välillä on mukava pitää tauko. 

Tänään oli kiireetön matkapäivä ja siksi googletin alkumatkasta jotain mukavaa kahvipaikkaa. Päätimme pysähtyä Jämsässä, joka on tuttu vain muutamista huoltoasemapysähdyksistä. Jämsästä löytyi netin mukaan kiinnostavan näköinen kahvila, toki parin kilometrin päässä päätieltä, mikä tarkoittaa lisää kilometrejä ja siis myös lisää matkustusaikaa. Kiireinen matkailijahan ei tällaiseen sorru!

No, joka tapauksessa annoimme navigaattorin johdattaa auton Witikkalan kartanoon. Jossa siis lokakuisena päivänä näytti tällaiselta:

Kartano ei ollutkaan keskellä puistoa vaan yllättävästi vilkkaan kauppakadun varrella.

Tervetuloa! Sisälle mennään pihan puolelta.

Kahvilasali oli iltapäivällä aika autio, mutta kahvileivät olivat tuoreita ja maukkaita. Kattopaneelit, seinäkello ja kattovalaisin tekivät vaikutuksen.



Me joimme kahvit pienemmässä salissa, jonka perällä on kauppamuseo ja seinät täynnä lehtileikkeitä kuuluisasta jo edesmenneestä kauppiaasta Paavo Virtasesta, joka paiski töitä vielä yli 90-vuotiaana.
 

Museokaupassa oli kaikenlaista mielenkiintoista, mm. kahvinkorviketta.

Kartanossa on oikeakin kauppa, josta löytyy vaatteita ja sisustustavaroita. Olisiko tässä oikea sävy?

Vai sittenkin valkoista?

Tämä herkkupöytä on täynnä saippuaa!

Tässä on todella pieni otos vaatekaupan tarjonnasta, Jos olisin vielä työelämässä, olisin ostanut sieltä ainakin puseron, mekon, neuletakin ja huivin.

Kahvikupillisen lisäksi saimme museokäynnin ja piipahdimme kaupoissa, joissa saattoi kokea olevansa ulkomailla.