keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Viikon sateisin päivä

Eilenkin satoi, ja toissapäivänä. Sateenvarjolle oli käyttöä molempina päivinä jopa vähäiselle matkalle mökin portailta autolle. Onneksi kuntosali on lähellä, muuten liikkumattomuus olisi voinut kangistaa kokonaan. Vasta illansuussa pääsin (!) eilen pihatöihin eli leikkelemään kuihtuneet kukat vuorenkilvistä kompostiin. Kymmenen jälkeen illalla taivas oli kuitenkin pilvetön ja aurinko tuntui jopa lämmittävän hopeisena hohtavaa vedenpintaa ihailevaa laiturilla seisojaa. Oli vaikea kuvitella, että enää ikinä sataisi.

Sateenvarjot valmiina palvelukseen

Tänään heräsin lopullisesti (aamuöisiä pikaheräilyjä ei lasketa)vasta puoli kymmenen aikaan, mikä on aika tavatonta. Hiljaista, hämärää; huopakatto ei pidä ääntä, kun sade valuu tasaisen hillittynä. Television meteorologi kertoi, että luvassa on viikon sateisin päivä. Eikö se ollut jo eilen? Näillä seuduin tuli vettä kuukauden annos!

Eilen sademittari tulvi yli, tässä on parin tämän päivän aamutunnin saldo.

Tiedossa on siis taas sisällä istuskelua. Kaksi kirjaa olen jo näiden sadepäivien aikana lukenut ja kirjaston kesätauon ajalle varattu kirjapino hupenee uhkaavasti. Onneksi on televisio ja siellä kaikenlaista hömppäohjelmaa. Eilisen Emmerdalenkin voisi katsoa uusintana.

Voisihan sisällä tietysti tehdä vaikka mitä, esimerkiksi siivota. Mutta taitaa jäädä ajatuksen asteelle. Mikähän siinä on, kun sadepäivänä ei oikein tunnu olevan energiaa eikä kiinnostusta mihinkään? Heti kun aurinko vähän pilkistää, jaksaa taas juosta ja touhuta.

Tehtiin kuitenkin asiaa kauppoihin. Huomattiin, että kadut oli päällystetty ja uusi kahvila avattu. Jotkut ovat olleet ahkerina sateesta ja kylmyydestä huolimatta!

Lomakausi on selvästi menossa, kun kauppoihin ja ennen kaikkea kahviloihin - käytiin kahdessa - oli löytänyt tiensä tosi moni muukin. Uusi kahvila ei saanut meitä vielä innostumaan: sisustus oli kolkohko ja vitriinit tyhjän oloiset, mutta seurataan tilannetta ja annetaan sille vielä mahdollisuus, vastahan se on ollut auki pari päivää.

Säällekin voisi antaa mahdollisuuden ja lähteä ulkoilemaan, koska "säähän on vain pukeutumiskysymys", kuten mm. eräs norjalaisnainen kerran Firenzen helteessä totesi, mutta sateessa vaanivat hyttysarmeijat ja pilvissä asuva ukkosen uhka pakottavat tarkkailemaan säätilan muutoksia sisältä käsin.

Porraskivet kiiltävät kauniisti sateella.

2 kommenttia:

  1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Hei Anna! Mokasin. Piti vastata ja hupsista vaan, kommentti olikin poissa. Ensi kerralla olen varovaisempi...
    Päällä seisominen voisi olla hyväkin idea sadepäivän viettoon, vaan ei minulle. Olin yhden kesän sellaisen joogaohjaajan opissa, joka edellytti kaikenlaista. Pää ja niska olivat kipeinä koko kesän. En siis uskalla. Varpailla seisomista kyllä harrastan silloin tällöin.

    VastaaPoista