Nuorennusleikkaus

Tytär kertoi amerikkalaisen Harvardin yliopiston tutkimuksesta, jossa 80-vuotiaat nuorenivat kuusikymppisiksi. Idea oli yksinkertainen: ihmisiä vain pyydettiin kuvittelemaan, että he olisivat 20 vuotta nuorempia ja toimimaan sen mukaisesti. Ihan mittaustulostenkin mukaan tämä toimi ja koehenkilöiden muisti, näkö, älykkyys ja liikkuminen paranivat ja he näyttivätkin nuoremmilta (yksinkertaistan nyt jonkin verran).

Olisiko tässä ikuisen nuoruuden lähde? Aika moni tietää kokemuksesta, että omat mielikuvat ja kuvitelmat ympäristön odotuksista vaikuttavat käyttäytymiseen ja jopa terveydentilaan, tietyissä rajoissa toki. Diabetesta tai synnynnäistä sydänvikaa ei voi kuvitella pois, mutta päänsärkyä tai lihasjäykkyyttä ei kannata jäädä potemaan sängyn pohjalle vaan on parempi keksiä muuta tekemistä ja samalla vaivakin voi unohtua. Aika usein liikunta auttaa!

No, joka tapauksessa ajattelin ottaa haasteen vastaan. Vähän vitsillä toki, mutta ei voi kieltää, etteikö ajatus mielen avulla tapahtuvasta muutoksesta kiehtoisi.

Kahtena aamuna olen nyt lähtenyt entiseen malliin aamulenkille (se tosiaan välillä unohtui) ja nauttinut ihanista aamuista. Sitten on Miehen kanssa oikein urakalla muisteltu, mitä meidän elämässä tapahtui 20 vuotta sitten. Lapsia ei voi nuorentaa eikä taideta hankkia koiraakaan, mutta jotain siitä tekemisen meiningistä voisi kyllä yrittää tuoda tähän päivään. Ainakin jo pelkkä muistelu on virkistänyt.

Jotta muutos ei jäisi pelkän mielikuvittelun varaan, menen huomenna Morille. Olisin kyllä mennyt muutenkin, juurikasvu on jo sellainen, etten enää uskaltaudu kaupungille. Mutta nyt tiedän mitä tahdon. Leikataan 20 vuotta pois! Kymmenenkin vuotta nuorennusta olisi kova juttu.

En tiedä, kuinka pitkäaikaisen muutoksen tutkimuksen amerikkalaisseniorit saavuttivat. Kampaajalla käynnin muutosvaikutus on monta kertaa todistettu korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Onhan sekin jotain.

Australialaiset näyttävät mallia, mitä kannattaa tehdä, oli minkä ikäinen tahansa.